Your fucked up system messing up the city!

Taloustilanne. Terrorismi. Putoavat ja katoavat lentokoneet. Kodittomat, työttömät, pahoinpidellyt.

Nyt tuntuu olevan niin paljon kaikkea negatiivista ilmassa, että se näkyy myös muutamien mun lempibändien biisien tunnelmissa.

Uusi French Films (kuuntele Spotifystä uudet kappaleet Think it Over ja Telephone) on tunnelmaltaan paljon synkempää kuin yhtyeen vanha tuotanto (Imaginary Future on yksi parhaista kesälevyistä ikinä). Varmasti toki pari vaihtunutta bändin jäsentäkin tyylimuutokseen vaikuttaa. Tätä muutosta en olisi kaivannut, mutta täytyyhän bändille antaa tilaa kasvaa. Farewell, dear friend. (Hyvästit vanhanmalliselle French Filmsille löydät myös rakkaan Inkani Tumblrista, Inka’s Song of the Day: http://inkassotd.tumblr.com/)

Valitettavasti myös uusi The Strokes on aiempaa synkkätunnelmaisempaa ja siten – minun mielestäni – huonompaa. The Strokes on tehnyt Muset – pakko olla kantaaottava, vaikka sitten sanoitusten ja sävellysten kustannuksella. Oivoi. The Strokesin edellinen levy Comedown Machine yllätti mut ihan täysin – jatkuvassa soitossa levyltä on Chances, One Way Trigger ja Call it Fate, Call it Karma.

Toisaaltahan tää bändien kasvaminen on aivan mahtavaa – genret vaihtuu ja samalla kuulijatkin osittain. Ei sitä samojen kavereidenkaan kanssa aina vietetä koko elämää, ellei kaveri sitten ole kuten Manic Street Preachers – loistava joka genressä.

Tässä tätä uutta, ei-mun-makuun olevaa The Strokesia.

Mainokset

It’s My Own Cheating Heart That Makes Me Cryyy-yyyy, Cryy-yyy-yyyy-yyyyyyyyyyyyyyyy!

Hyvät asiat tuntuvat tulevan usein ryhmissä.

Teinivuosia ilahdutti useamman mahtavan (indie)bändin kerralla (okei okei, parin vuoden sisällä, mutta silti) tapahtunut pinnallenousu: The White Stripes, Jet, Maroon 5, The Ark, The Killers, The Strokes, Franz Ferdinand...

Muutamat näistä katosivat yhtä nopeasti kuin nousivat pinnallekin, mutta oi sitä nostalgiaa, kun kyseisten yhtyeiden klassikkobiisit radiosta kajahtavat: Mr. Brightside, Somebody Told Me, Matinee, This Love, Are You Gonna Be My Girl.

Ajattelin, että tuollaista 2000-luvun alkupuolen kaltaista mahtiryntäystä (kuulostaa, että puhuisin mahtiryntäistä – no, ehkä seksi myy ja tällä saa lukijoita) tulisi enää uudestaan, mutta kuinkas sitten kävikään:

Gotye ft. Kimbra – Somebody I Used To Know

Glasvegas – It’s My Own Cheating Heart That Makes Me Cry

Fun. – We Are Young

Glasvegasin ihanan tuskaisesti laulettu kappalehan ajoittui 2000-luvun loppuun, Fun.in ja Gotyen pläjäykset taas ihan 2010-luvun alkuun. Aijai. Kaikki kolme yllämainittua biisiä ovat saaneet paikan mun en-kyllästy-koskaan -Spotifylistalta (Nimeltään A Wolf At The Door 😉 mutta miltään näistä kolmesta yhtyeestä en ole löytänyt muita biisejä, jotka olisivat edes arkilistalle päässeet. Jännä juttu. 😮

Kannattaa muuten ehdottomasti katsoa TÄMÄ Old Computer -versio Somebody That I Used to Knowsta!

Viva la Vida!

Edellisestä postauksesta saatiin hyvä startti lempparibiiseihin ja kun Spotify nyt niitä putkeen mulle mukavasti syytää, niin listataanpa muutamia ja linkataankin pari.

Musiikkimakunihan on, kuten aiemmin kerroinkin, hyvin Manic Street Preacherseihin painottunutta 😉 Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö arvostaisi useita muitakin yhtyeitä! 😀

Hauskaa on se, että listaukset lempibändeistä ja lempibiiseisestä eroavat toisistaan noin niinkuin artistirintamaa ajatellen hyvinkin paljon. En missään nimessä sanoisi Regina Spektoria tai Coldplayta lempiartistikseni, mutta parhaiden biisien listalle pääsevät molemmat.

Niin, listaa siis:

  • Coldplay – Viva la Vida (FORKin esittämänä vielä parempi!!)
  • Regina Spektor – Call them Brothers
  • (Adele and) The Racounteurs – Many Shades of Black
  • Amy McDonald – This is Life
  • Radiohead – A Wolf at the Door
  • Pariisin Kevät – Saari
  • Muse – MK Ultra
  • Waldeck – Memories
  • Gypsy and the Cat – Piper’s Song
  • The Strokes – Call it Fate, Call it Karma
  • Red Hot Chili Peppers – Road Trippin’
  • Kings of Leon – Sex on Fire
  • Mark Lanegan & Isobel Campbell – Come Undone
  • Beirut – Nantes

Kuunnellaanpa muutama:

Piper’s Song on tässä Remixinä, mut tää on aivan mahtava remix ja alkup. versio löytyy mm. Spotifystä ja toki YouTubestakin!