Me vietämme mieheni kanssa joulua erillämme. Ei siksi, että toisen naama kyllästyttäisi (paljoa ainakaan) vaan siksi, että muuten molempien äideillä olisi melko yksinäiset joulut. Kun vielä kyseessä on kaksi melko erilaista joulunviettoa (meillä aikuista ja rauhallista, perheen lapsena ja lahjaromuna saa toimia neiti 29 v eli MINÄ ja heillä taas kolmannen sukupolven edustajat pikkuisina, joulupukit ja tiptapit), ei yhdistäminenkään ole tullut mieleen.

Tässä siten aatonaaton kappale, kun mies ja auto matkaavat joulun viettoon muualle ja meikätyttö jää äitin ja mummin huomaan.