Viime viikonloppuna vietettiin perinteiseen tapaan Venetsilaisia / Mökkikauden päättäjäisiä. Meillä kaveriporukalla on tapana juhlistaa tätä suurta syksyn aloitusta kavereiden möksällä Kihniössä (joka on siis Pohjois-Pirkanmaata, ei suinkaan Etelä-Pohjanmaata, kuten olen aina luullut).

Tänä vuonna bileet olivat vielä tavallista jännemmät: sähköt menivät lauantaina klo 15:00 ja palasivat la-su -välisenä yönä klo 03:30. Eipä tuo onneksi menoa haitannut: lasagnet lämpesivät kätevästi grillissä, valoa sai Harrin otsalampusta ja kynttilöistä, lämpöä toi iso porukka ja musisoinnista vastasi ystävämme Santtu.

Välillä kun sähköjen paluuta kaipailtiin, päädyttiin oikein porukalla pohtimaan, että mitähän ne sähköt olisivat tuoneet lisää k.o. iltaan. No, kattovalo olisi toki ollut päällä ja musiikki olisi tullut Santun sijaan sähkölaitteista. Kuitenkin myös haittapuolia olisi ollut: kännyköissä olisi ollut verkkoa (niin, muistinko jo mainita, että sähköjen menon yhteydessä menetimme myös puhelin- ja nettiverkon), jolloin niitä olisi tullut räplättyä liikaa. Nyt ei kännyköitä viittinyt käyttää, kun yhteyksiä ulkomaailmaan ei muutenkaan ollut ja latinkia oli ihan hyvä säästellä.

All in all, mun puolesta voidaan jatkossakin bailata sähköittä. Positiivisena haittapuolena oli myös illan päättyminen melko aikaisin, koska pimeässä / hämärässäolo toi porukalle luontaisen väsymyksen paljon nopeammin, jolloin aamu ei ollut yhtään niin vaikea 😀

Ja niin: ei me taaskaan muistettu räjäytellä raketteja. Mutta Janin järjestemät olympialaiset olivat mitä erinomaisimmat: Rion hengessä voittajajoukkue oli korruptoitunein joukkue.